Kuten sanonta kuuluu, leikki on lapsen työtä, mutta myös vaikuttava keino lapsen ja vanhemman suhteen lähentämiseen ja ylläpitämiseen. Kankaanpään A-kodin perheyhteisössä aloitettiin tänä syksynä Hoivaa ja Leiki -toiminta, joka keskittyy vanhempien ja lasten välisten vuorovaikutussuhteiden vahvistamiseen.

HoiLei-toimintaan kuuluu hoivaa, leikkiä ja laulua sekä reflektiivistä keskustelua vanhempien tuntemuksista, havainnoista ja lasten kokemuksista. A-kodissa vauvaikäiset lapset vanhempineen kokoontuvat keskenään, ja toinen ryhmä on muodostettu leikki-ikäisten lasten perheille. Vanhemmat oppivat ryhmissä erilaisia vaihtoehtoja lapsen kanssa leikkimiseen ja saavat vertaistukea muilta vanhemmilta. Yhteisissä keskusteluissa päästään usein syvällekin herkkiin aiheisiin. Leikkien aikana ohjaajat ovat tukena taustalla ja vanhemman huomio ohjataan lempeästi omaan lapseen.

Hoivaa ja leiki -interventio on kehitetty Suomessa vastaamaan vallitsevia terveyden- ja sosiaalihuollon palvelujärjestelmiä. Sitä käytetään osana perusterveydenhuoltoa, sosiaalialan palveluita ja perheneuvolan vauva- ja pikkulapsityöryhmien työskentelyä. VAK ry:ssä Hoivaa ja leiki -työmuoto on yksi päihteitä käyttävien äitien ja perheiden kuntoutukseen kohdistuneista kehittämistoimenpiteistä, joita on toteutettu viime vuosien aikana Sosiaali- ja terveysministeriön valtionavustuksella.

Rauhassa valmistautuen mukaan ryhmätoimintaan

Kankaanpään A-kodin Hoivaa ja Leiki -ryhmiä ohjataan työparivetoisesti. Vastuuhenkilönä toimii lastenohjaaja Taina Läheniemi. Hän toivoo, että ryhmätoiminta ja keskustelut antavat vanhemmille eväitä päihdekuntoutukseen ja lisäävät heidän ymmärrystään positiivisten kontaktien merkityksestä lapselle.

– Olen huomannut, että HoiLei-ryhmässä kannattaa aloittaa vasta noin kuukauden kuluttua kuntoutukseen saapumisesta, jotta vanhemmat ja lapsi ovat jo hieman sopeutuneet uuteen ympäristöön ja vanhempi on päässyt kuntoutuksensa alkuun. Sovellamme tätäkin toimintaamme sen mukaan, millaisia perheitä kuntoutuksessa on.

Ennen ryhmien aloitusta osallistujien kanssa käydään henkilökohtainen keskustelu omaan lapsuuteen, lapsuudenperheeseen, vanhemmuuteen ja lapseen liittyvistä kokemuksista. Keskustelun avulla ryhmätoiminnan henkilökunta pääsee tutustumaan kuntoutujan taustoihin ja pystyy huomioimaan esiin nousseita asioita ryhmätunneilla. Samalla vanhempi tulee miettineeksi aihetta etukäteen.

Positiivista ja välitöntä palautetta

Lasten palaute ryhmän toiminnasta on silmin nähtävissä.

– Lapset odottavat päivähoidossa HoiLei-hetkiä aina innolla. Olemme pitäytyneet tunneilla samassa, hyväksi todetussa kaavassa, jotta lapset tietävät, mitä on luvassa. Lapset myös mielellään juttelevat jälkikäteen hoitajalle ryhmän tapahtumista, Taina Läheniemi kuvailee.

Vanhemmat ovat antaneet toiminnasta positiivista palautetta, ja ryhmissä on nähty hienoja onnistumisia. Yksi koskettava hetki koettiin hiljattain vauvaryhmässä.

– Eräs seitsemänviikkoinen vauva väläytti ryhmätunnilla vanhemmilleen ensimmäisen hymynsä. Siinä herkistyivät niin vanhemmat kuin ohjaajatkin.

Esimerkkejä ryhmätoiminnan leikeistä

• kukkuu-leikki huivien takaa
• käsitornin kokoaminen
• hernepussileikit
• saippuakuplien puhaltaminen
• käsien hieronta ja rasvaus
• peittokeinu.

R-kuntoutuksessamme on tehty mahdolliseksi yhdistää vankeustuomion suorittaminen ja riippuvuuskuntoutus. Entinen kuntoutujamme Tero sai sen kautta uuden alun elämälleen.

– Minulla oli pitkä päihde- ja vankilakierre. Vuonna 2021 mennessäni vankilaan, olin epätoivoinen. Olin tienristeyksessä ja menettänyt kaiken. Minulla ei ollut asuntoa, omistin vain päälläni olevat vaatteet. Onnekseni pääsin suorittamaan R-kuntoutusta Kankaanpään A-kotiin. Sillä tiellä nyt olen ja päihteettömyyttä on takana 14 kuukautta.

A-kodin lisäksi on olemassa myös muita toipumista tukevia järjestöjä.

– Olen kiinnittynyt KRIS Satakunnan toimintaan Porissa. Sain asunnon Aspalta, minulla on koti. Käyn itsehoitoryhmissä säännöllisesti ja olen kuntouttavassa työtoiminnassa, Tero kertoo.

KRIS on ympäri maailmaa toimiva yhteisyyden kokemusta tarjoava tukijärjestö vankilasta vapautuneille, jonka toiminnan periaatteita ovat päihteettömyys, rehellisyys, toveruus ja yhdenvertaisuus. Aspa tukee toiminnallaan ihmisten itsenäisen elämän aloittamista tarjoamalla kohtuuhintaisia asuntoja ja asumispalveluja arjessa tukea tarvitseville.

Suurin osa A-kotiin tulevista vangeista suorittaa alkuosan kuntoutusjaksostaan valvotussa koevapaudessa tai suorittaa tuomion loppuosan rangaistuksen aikaisena kuntoutuksena. A-kodilla on pitkät perinteet ja hyviä kokemuksia vankeuden ja riippuvuuskuntoutuksen yhdistämisestä, ja Teron kaltaiset tarinat vahvistavat kuntoutumismuodon tehokkuuden.

– Opiskelen tällä hetkellä kokemusasiantuntijaksi. Opinnot ovat loppusuoralla. Harrastan funtsal-jalkapalloa, heittelen frisbeetä ja käyn keilaamassa. Elämä on tasapainoista ja hyvää – normaalia arkea. Olen kiitollinen, että sain mahdollisuuden ja, että minua autettiin.

Lue lisää Vankeuden suorittaminen -artikkelista.

Saadaksesi neuvoja R-kuntoutukseen hakeutumisessa, ole yhteydessä vankilan sosiaaliohjaajaan.

Kankaanpään A-kodin perheyhteisön tiimissä on vahvaa osaamista perheiden kuntoutumisen tukemiseen. Perheyhteisön henkilökuntaan kuuluu yhteensä seitsemän sosiaali- ja terveysalan ammattilaista: palveluvastaava, kolme perhetyöstä ja lastenhoidosta vastaavaa henkilöä, kaksi omaohjaajaa sekä yhteisön arjesta vastaava ohjaaja. Kuntoutuksessa yhdistyvät sekä vanhempien yksilöllinen riippuvuuskuntoutus että perheenjäsenten välisten vuorovaikutussuhteiden ja vanhemmuuden kuntoutus.

– Koko työryhmällämme on valtavan hieno ammattitaito ja monipuolinen koulutustausta. Tiimimme on motivoitunut ja kehittämisorientoitunut, ja kokemusta löytyy muun muassa lastensuojelu-, varhaiskasvatus- ja neuvolatyöstä, kokemusasiantuntijuutta unohtamatta, kertoo A-kodin perhekuntoutuksen palveluvastaava Laura Räsänen. Laura itse on sosiaalityöntekijä (VTM) ja perhepsykoterapeutti.

Taina, Sari ja Satu-Maaret lasten ja vanhempien tukena 

Perhekuntoutuksessa olevien vanhempien lapsille järjestetään vanhempien kuntoutustoiminnan ajan laadukasta hoitoa perheasuntojen pihapiirissä sijaitsevassa kodinomaisessa talossa, Onnelassa. A-kodin perheyhteisössä aloitettiin tänä syksynä myös Hoivaa ja Leiki -toiminta, joka keskittyy vanhempien ja lasten välisten vuorovaikutussuhteiden vahvistamiseen.

Lastenohjaaja Taina Läheniemi on työskennellyt perhekuntoutuksessa vuodesta 2017 lähtien. Koulutukseltaan Taina on lähihoitaja ja lastenohjaaja. Taina kokee merkityksellisenä, että saa olla mukana tarjoamassa lapsille turvallisuuden tunteita sekä Onnelan arjessa että vanhempien sensitiivisyyttä lisäävän Hoivaa ja leiki –toiminnan kautta.

– Tullessaan Onnelaan lapset ovat usein varuillaan ja omissa oloissaan. Läsnäolo ja turvan luominen saattavat lyhyessäkin ajassa tehdä sen, että eristäytynyt ja yksin pärjäämään tottunut lapsi kapuaa ensi kerran syliin ja antaa halin. Ne ovat upeita hetkiä.

Sari Hakala ja Satu-Maaret Ranne ovat aloittaneet A-kodilla perhetyöntekijöinä syksyn 2022 aikana. Sari on koulutukseltaan lähihoitaja. Satu-Maaret on sairaanhoitajan koulutuksensa (AMK) lisäksi neuropsykiatrinen valmentaja. Erilaisista koulutustaustoista huolimatta kokemukset perhetyöntekijän työnkuvasta kohtaavat:

– Perhetyö on monipuolista ja asiakasperheiden tarpeet monimuotoisia. Työ vaihtelee mm. ruokaostosten tukemisesta lasten kokemusten sanoittamiseen kohtaamisissa perheen kanssa. Työssämme käytämme laajasti erilaisia ohjausmenetelmiä perheiden kuntoutumisen hyväksi, kiteyttävät Sari ja Satu-Maaret.

Maria ja Heidi ovat monikouluttautuneita omaohjaajia 

Perhekuntoutuksen omaohjaajat ovat mukana aikuisten riippuvuuskuntoutusprosessissa alusta loppuun asti, yhteistyössä lähettävän tahon kanssa. Työkuvaan kuuluu omaohjaajatapaamiset, kuntoutussuunnitelmien laatiminen ja toteuttaminen, ryhmien ohjaaminen sekä perheiden ja vanhemmuuden tukeminen kokonaisvaltaisesti polulla kohti päihteetöntä elämää. Mielenterveys- ja päihteet -suuntautunut sosionomi (AMK) Maria Jokinen ja terveydenhoitaja (AMK) Heidi Mäki ovat työskennelleet Kankaanpään A-kodissa lähes kaksi vuotta. Molempien omaohjaajien osaamiskirjoon kuuluu myös akupunktio.

Heidi huolehtii lisäksi kuntoutuksessa olevien perheiden terveysasioista ja sairaanhoidosta osana A-kodin sairaanhoitotiimiä. Hän erikoistuu parhaillaan mielenterveys- ja päihdetyöhön.

– Työssäni parasta on päästä kohtaamaan asiakkaat rauhassa ja jokainen omana yksilönään. Ohjaajana minulle on tärkeää pyrkiä tarjoamaan asiakkaille kokemuksia tasavertaisuudesta ja heidän ainutlaatuisuudestaan sekä vahvistaa heidän toimijuuttaan vanhempana ja yhdenvertaisena yhteiskunnan jäsenenä, kertoo Heidi.

Maria opiskelee työn ohella kognitiivista lyhytterapiaa. Lisäksi hän on suorittanut mm. kirkon lapsi- ja nuorisotyöohjaajan pätevyyden ja varhaiskasvatuksen opettajan tutkinnon.

– Nautin työssäni erityisesti siitä, että pääsen hyödyntämään erilaisia työkaluja ja menetelmiä laajasti asiakkaiden parhaaksi. Riippuvuuden parissa työskentely on työni ydintä. Parasta työssäni on nähdä asiakkaiden toipuvan ja perheiden kaikkien jäsenten alkaa voida paremmin, kiteyttää Maria.

Johanna on kuntoutunut kokemusasiantuntijaksi 

Elokuusta 2022 lähtien A-kodin perhekuntoutustiimissä työskennelleellä Johanna Stenroosilla on omakohtainen kokemus päihteistä irtaantumisesta. Päihteetöntä elämää on takana kahdeksan vuotta. Koulutukseltaan Johanna on mielenterveys- ja päihdetyöhön erikoistunut lähihoitaja ja nyt hänellä on takanaan ensimmäinen vuosi sosionomin (AMK) opintoja. A-kodilla Johanna ohjaa ryhmiä ja pyörittää kuntoutusarkea.

– Olen työskennellyt päihteistä ja rikoksista oireilevien asiakkaiden kanssa neljä vuotta. Työssä mahtavinta on huomata ihmisten etenevän omassa muutostyöskentelyssään, sekä nähdä perheiden yhdistyvän uudelleen.

Koko perheyhteisön tiimi odottaa jo kovasti lähestyvää joulua asiakkaiden kanssa. Joulun aikaan A-kodilla nautitaan yhdessä jouluruokaa ja kaikki asiakkaat aikuisista lapsiin saavat pienet joulumuistamiset – kirkkoonkin pääsevät tunnelmoimaan kaikki halukkaat. ”Tule joulu kultainen…”

Perhekuntoutuksen menetelmät

Perhekuntoutuksessa on yksilölliset kuntoutusohjelmat raskaana oleville, vauva-, päiväkoti -ja kouluikäisten lasten perheille sekä niille perheille, joissa lapset ovat muualla eivätkä osallistu kuntoutukseen.

Kuntoutusjaksomme tähtäävät vanhemman päihteettömyyteen/pelaamattomuuteen, kykyyn löytää keinoja arjessa selviytymiseen, tunne-elämän taitojen kehittymiseen sekä vanhemman ja lapsen välisen vuorovaikutus- ja kiintymyssuhteen vahvistamiseen.

Vanhemmuuden ja vuorovaikutuksen kuntoutus nojaa kiintymyssuhde- ja mentalisaatioteoriaan – traumanäkökulma huomioiden. Riippuvuuden hoidossa hyödynnetään mm. kognitiivisen terapian ja yhteisöhoidon menetelmiä. Moniammatillinen tiimimme hyödyntää systeemistä työotetta.

A-kodin perhekuntoutuksessa on seitsemän perhepaikkaa, ja tällä hetkellä on tilaa uusille asiakkaille. Paikkavarauksia voi tiedustella numerosta 044 730 8818.

Kankaanpään A-kodilla toimii neljä kuntoutusyhteisöä: kaksi peruskuntoutusyhteisöä, jatkokuntoutus ja perhekuntoutus. Koronapandemian aiheuttamien poikkeusolojen vuoksi yhteisöt ovat toimineet omina kokonaisuuksinaan viimeisen kahden vuoden ajan. Rajoitusten purkamisen myötä olemme palanneet ryhmätoimintamme suh­teen aiemmin toimivaksi todettuun käytäntöön. Viikoittain kokoontuvat Retkahduksen ehkäisy -ryhmä ja Tun­netaitoryhmä ovat suunnattu kaikille kuntoutusyhteisöille. Kuntoutumisen eri vaiheissa olevista asiakkaista on toisilleen korvaamatonta vertaistuellista apua näissä ammatillisesti ohjatuissa hoidollisissa ryhmissä.

Retkahduksen ehkäisy

Retkahduksen ehkäisy -ryhmä on kahdeksan kokoontumiskerran kokonaisuus, jossa työskentelyn tukena käy­tetään kognitiiviseen viitekehykseen pohjautuvaa työkirjaa. Tavoitteena on tietoisuuden lisääminen omasta päihderiippuvuudesta ja motivaatioon vaikuttavista tekijöistä sekä selviytymiskeinojen vahvistaminen. Ryhmä­kokonaisuuteen kuuluu kieltäytymisharjoitus, jossa päihteestä kieltäytymistä harjoitellaan draaman keinoin.

Tunnetaidot

Tunnetaitoryhmissä harjoitellaan mielen taitoja muun muassa tietoisen läsnäolon harjoitusten sekä erilaisten toimin­nallisten harjoitusten tai kirjoitustehtävien avulla. Ryhmän tavoitteena on oppia hallitsemaan tunneperäisiä yllykkeitä ja vahvistaa myönteisiä selviytymiskeinoja haastavissa tilanteissa.

Vanhemmuus

Vanhempainryhmässä pohditaan ja tutkitaan yhdessä vanhemmuutta ja lasten kasvatusta. Myönteistä vuorovaikutusta vanhemman ja lapsen välillä vahvistetaan, ja tuetaan vanhempaa lap­sen kasvuun ja kehitykseen liittyvissä asioissa. Vanhempainryhmään ohjautuvat asiakkaat, joiden kuntoutus­suunnitelman tavoitteisiin liittyy vanhemmuus. Perhekuntoutuksen asiakkaille tarjolla on Hoivaa & Leiki -ryh­mäkokonaisuus ja PerheSomeBody®. Tavoitteena on, että SomeBody®on syksyllä tarjolla myös yksilökuntou­tujille säännöllisesti kokoontuvana ryhmänä.

Korva-akupunktio

5-pisteen korva-akupunktio auttaa akuuttien vieroitusoireiden hoidossa ja vieroituksen myöhemmissä vaiheissa tukien päihteettömyydessä. Lisäksi me­netelmää käytetään unettomuuden ja ahdistuneisuuden hoidossa. Henkilökuntamme on käynyt koulutuksen NADA 5-pisteen korva-akupunktioon, jota asiakkaille tarjotaan sekä ryhmämuotoisena että tarvittaessa yksilötapaamisessa.